Vesa Herronen ja Jyväskylän kuntosalitoiminnan kiistat

Vesa Herronen on Jyväskylässä toimiva liikunta- ja valmennusalan yrittäjä. Hän on tullut tunnetuksi kuntosali- ja hyvinvointipalveluista, mutta viime vuosina julkinen huomio on kohdistunut ennen kaikkea hänen toimintaansa yhdistettyihin asiakasvalituksiin ja sopimuskiistoihin.

Tapauksen ytimessä ovat iäkkäiden asiakkaiden kokemukset pitkäkestoisista jäsenyyksistä, painostaviksi koetuista myyntitilanteista ja vaikeuksista päättää tehty sopimus. Asiasta on uutisoitu valtakunnallisessa ja paikallisessa mediassa, minkä lisäksi viranomaisille on toimitettu valituksia ja rikosilmoituksia.

On kuitenkin tärkeää erottaa asiakkaiden kertomukset, rikosepäilyt ja tuomioistuimen ratkaisut toisistaan. Julkisten tietojen perusteella Herrosta ei ole tuomittu näihin tapahtumiin liittyvästä rikoksesta.

Kuka on Vesa Herronen?

Vesa Herronen tunnetaan Jyväskylän seudulla liikunta- ja hyvinvointialalla toimineena yrittäjänä. Hänen nimensä on yhdistetty erilaisiin kuntosali-, valmennus- ja hyvinvointipalveluihin.

Erityistä huomiota herätti Jyväskylän Sairaalanmäellä toiminut liikunta- ja hyvinvointikeskus. Keskuksen toiminnasta syntyi julkinen keskustelu sen jälkeen, kun useat asiakkaat ja heidän läheisensä kertoivat kokemuksistaan medialle ja kuluttajaviranomaisille.

Keskustelu ei kohdistunut varsinaisen liikuntavalmennuksen sisältöön vaan ennen kaikkea palvelujen markkinointiin, sopimusten tekemiseen ja jäsenyyksien irtisanomiseen.

Iäkkäille tarjottiin hyvinvointikartoituksia

Asiakkaiden kertomusten mukaan yhteydenotto alkoi usein maksuttomalla hyvinvointikonsultaatiolla, kuntotestillä tai terveydentilaan liittyvällä kartoituksella. Tarjous saattoi tavoittaa asiakkaan puhelimitse tai sosiaalisen median kautta.

Tapaamisen yhteydessä asiakkaalle esiteltiin kuntosali- tai valmennussopimus. Osa asiakkaista koki, että päätös piti tehdä nopeasti eikä sopimuksen ehtojen tarkastelemiseen annettu riittävästi aikaa.

Erityistä huolta herätti se, että monet yhteydenottojen kohteista olivat iäkkäitä ihmisiä. Heille tarjotut palvelut saattoivat sisältää pitkäaikaisen kuntosalijäsenyyden lisäksi erilaisia mittauksia ja henkilökohtaista ohjausta.

Sopimusten hinnat nousivat tuhansiin euroihin

Sopimusten kuukausimaksu oli asiakkaiden kertomusten mukaan noin 60 euroa. Pitkän määräajan vuoksi kokonaiskustannus saattoi kuitenkin nousta useisiin tuhansiin euroihin.

Joissakin tapauksissa sopimukseen sisältyi erikseen veloitettavia kehonkoostumusmittauksia tai muita palveluja. Asiakkaat arvostelivat erityisesti sitä, ettei kokonaiskustannusta heidän mielestään tuotu riittävän selkeästi esille ennen allekirjoittamista.

Kuukausihintaan keskittyminen voi antaa palvelusta edullisemman vaikutelman kuin kokonaishinnan ilmoittaminen. Ammattimaisessa myyntitilanteessa asiakkaalle tulisi kertoa ymmärrettävästi sekä kuukausimaksu että koko sopimuskauden kustannus.

Sairaalan läheisyys aiheutti väärinkäsityksiä

Kuntokeskus sijaitsi Jyväskylän Sairaalanmäellä lähellä Sairaala Novaa. Osa asiakkaista kertoi luulleensa, että yhteydenotto tai hyvinvointipalvelu liittyi sairaalan toimintaan.

Keski-Suomen hyvinvointialue täsmensi, ettei kuntokeskus kuulunut Sairaala Novaan eikä sillä ollut yhteyttä sairaalan kipupoliklinikkaan, kuntoutukseen tai muihin hyvinvointialueen palveluihin.

Yritys puolestaan kiisti toimineensa markkinoinnissaan sairaalan nimissä. Sijainti sairaalan läheisyydessä ei sellaisenaan osoita epäasiallista toimintaa, mutta palveluntarjoajan vastuulla on varmistaa, ettei asiakkaalle synny väärää käsitystä toiminnan taustasta.

Jäsenyyden päättäminen osoittautui vaikeaksi

Asiakkaiden kertomuksissa toistui vaikeus päästä eroon määräaikaisesta jäsenyydestä. Osa halusi perua sopimuksen pian sen tekemisen jälkeen, mutta sopimuksen vähimmäiskesto esti tavallisen irtisanomisen.

Jotkut asiakkaat kertoivat myös ongelmista yrityksen tavoittamisessa. Heidän mukaansa sähköposteihin ei aina vastattu, eikä henkilökuntaa ollut välttämättä saatavilla kuntokeskuksessa.

Kuluttajaliiton mukaan sopimuksen pätevyyttä voidaan arvioida tapauskohtaisesti. Merkitystä voi olla esimerkiksi asiakkaan terveydentilalla, hänen kyvyllään käyttää ostettua palvelua sekä sillä, millaisessa tilanteessa sopimus on tehty.

Viranomaisille tehtiin useita ilmoituksia

Kuntokeskuksen toiminnasta tehtiin valituksia kuluttajaviranomaisille ja rikosilmoituksia poliisille. Valituksissa käsiteltiin muun muassa sopimusten markkinointia, asiakkaalle annettuja tietoja ja jäsenyyden lopettamista.

Maaliskuussa 2026 Sisä-Suomen poliisi kertoi aloittaneensa Jyväskylässä kuntosalipalveluihin liittyvän rikostutkinnan. Poliisin tiedossa oli noin 20 tapausta, joissa iäkkäisiin henkilöihin oli otettu yhteyttä puhelimitse tai sosiaalisessa mediassa.

Ilmoittajat olivat kuvanneet myyntitilanteita painostaviksi ja harhauttaviksi. Osalla oli ollut käsitys, että yhteydenotto liittyi heidän aikaisempaan sairaalakäyntiinsä. Poliisi selvitti tapauksia epäiltyinä petoksina, mutta muistutti tutkinnan olevan kesken ja rikosnimikkeen voivan muuttua.

Poliisi ei tuolloin vahvistanut tutkinnan kohteena olevan yrityksen tai henkilöiden nimiä. Se ei myöskään vahvistanut, että tutkinta koski varmasti samaa kuntokeskusta, josta oli uutisoitu aikaisemmin.

Mitä tapauksesta voidaan päätellä?

Vesa Herronen on yhdistetty liiketoimintaan, jonka sopimus- ja myyntikäytännöt ovat herättäneet huomattavaa arvostelua. Asiakkaiden samansuuntaiset kertomukset sekä viranomaisille tehdyt ilmoitukset tekevät tapauksesta yhteiskunnallisesti merkittävän.

Asiakasvalitus tai rikosilmoitus ei kuitenkaan vielä osoita rikosta tapahtuneeksi. Myöskään esitutkinta ei merkitse syyllisyyttä, vaan sen tarkoituksena on selvittää, mitä on tapahtunut ja täyttyvätkö rikoksen tunnusmerkit.

Siksi tapauksesta tulee kirjoittaa täsmällisesti. Asiakkaiden kokemukset voidaan tuoda esille heidän kertomuksinaan, mutta keskeneräisiä epäilyjä ei pidä esittää vahvistettuina tosiasioina.

Toimintaohjeet sopimusriitaan

Epäselvään kuntosali- tai valmennussopimukseen liittyvät asiakirjat kannattaa säilyttää huolellisesti. Sopimuksen lisäksi tarpeellisia voivat olla mainokset, sähköpostit, tekstiviestit, laskut ja muut yhteydenottoa koskevat tiedot.

Yritykselle tulee tehdä kirjallinen reklamaatio, jossa vaatimukset ja niiden perusteet esitetään selkeästi. Riitautettu lasku on hyvä ilmoittaa kirjallisesti myös mahdolliselle perintäyhtiölle.

Mikäli asia ei ratkea suoraan yrityksen kanssa, apua voi pyytää kuluttajaneuvonnasta. Tapauksen voi tarvittaessa viedä kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi. Jos tilanteeseen epäillään liittyvän rikos, siitä voi tehdä rikosilmoituksen poliisille.

Yhteenveto

Vesa Herronen on noussut julkisuuteen Jyväskylässä harjoitettuun kuntosali- ja valmennustoimintaan liittyneiden kiistojen vuoksi. Useat asiakkaat ovat kertoneet pitkäkestoisista sopimuksista, korkeista kokonaiskustannuksista ja painostaviksi kokemistaan myyntitilanteista.

Tapaukset ovat johtaneet kuluttajavalituksiin ja rikosilmoituksiin. Poliisi on tutkinut Jyväskylässä samankaltaisiin kuntosalipalveluihin liittyvää kokonaisuutta, mutta ei ole julkisesti vahvistanut tutkinnan kohteena olevien henkilöiden nimiä.

Julkisten tietojen perusteella Herrosta ei ole tuomittu tapaukseen liittyvästä rikoksesta. Lopullisia johtopäätöksiä voidaan tehdä vasta, jos asia etenee esitutkinnasta syyteharkintaan ja tuomioistuimen ratkaistavaksi.